Muunna arkisto

file-converter-online.com-sivustolla voit helposti muuntaa erilaisia tiedostoarkistoja (esim. .RAR, .ZIP, .7Z, .tgz ja monia muita) toisiin arkistoihin. Näin säästät lisäohjelmistojen asennuksesta, sillä muuntamalla tiedostot tuttuun .ZIP-muotoon voit avata useimmat arkistot suoraan.

Tällä hetkellä tuetaan seuraavia arkistomuotoja:

.rar, .zip, .tar.gz, .tgz, .gz, .tbz, .bz, .bz2, .tzo, .tlz, .txz, .t7z, .jar, .war, .lha, .7z, .alzip, .ace, .arj, .arc, .cab, .lzma, .lzo, .lz, .xz, .rzip, .lrzip, .7zip, .cpio

Arkistomuotojen yleiskatsaus: 7z:stä rar:iin ja tar:iin ZIP:iin

Arkistomuodot yhdistävät useita tiedostoja ja kansioita yhdeksi tiedostoksi. Tämä on kätevää paitsi sähköpostin lähettämisessä, Internetistä lataamisessa tai arkistoinnissa, myös siksi, että useimmat muodot pakkaavat sisällön lisäksi. Tämä säästää tilaa kiintolevyllä, SSD-levyllä tai postilaatikossa. Mutta mikä formaatti sopii mihinkin tarkoitukseen? Mikä on niiden nykyinen levinneisyys ja mikä formaatti on korvattu? Tämä artikkeli tarjoaa yleiskatsauksen tärkeimmistä arkistointiformaateista, niiden historiasta, vahvuuksista ja heikkouksista.

Taulukkomuotoinen vertailu tärkeimmistä arkistointiformaateista:

Vertailutestit: pakkaus ja nopeus käytännön testissä vuonna 2026

Vertailutestiä varten pakkasimme viisi tyypillistä tiedostotyyppiä eri pakkausmenetelmillä: tarkalleen 1 Mt:n kokoisen testitiedoston (ote teoksesta "Sota ja rauha"), noin 8 Mt:n kokoisen kansion, joka sisälsi erilaisia tiedostoja (teksti, JPG, PDF), nykyinen 7zip-lähdekoodi, lähes 100 Mt:n kokoinen WebServer-lokitiedosto sekä 347 Mt:n kokoinen Alpine-Linux-ISO. Pakkaus suoritettiin (2026) ZIP-, 7z-, tar.gz-, .tar.xz RAR- ja Zstd-ohjelmien uusimmilla versioilla vakioasetuksilla Ryzen 3950X -prosessorilla.

Ensimmäinen kaavio näyttää pakatun koon prosentteina alkuperäisestä. Mitä pienempi palkki, sitä parempi pakkaus. Tekstitiedostojen ja lokitiedostojen kohdalla erot ovat odotetusti suurimmat: 7z ja tar.xz saavuttavat tässä vain 4–8 % alkuperäisestä koosta. Zip ja .tar.gz ovat 8–36 %. Jo pakattujen tiedostojen, kuten ISO-kuvan tai sekakansion, kohdalla kaikki formaatit ovat yli 90 %; tässä lisäpakkaus ei juurikaan tuo lisäarvoa.

Toinen kaavio näyttää arkiston luomiseen tarvittavan ajan. ZIP, tar.gz ja rar pakkaavat nopeasti, kun taas 7z ja erityisesti xz tarvitsevat huomattavasti enemmän aikaa. Parempi pakkaus saavutetaan siis ylimääräisellä odotusaikalla. Asteikot ovat erilaiset jokaisella testitiedostolla, joten niitä voidaan verrata vain kyseisessä kategoriassa.

On selvästi nähtävissä, että suhteellisen uusi ZSTD-standardi on suorituskyvyn suhteen todellinen menestyjä. Kaikissa skenaarioissa zstd on huomattavasti nopeampi, kun taas tiedostokoko on käytännössä sama kuin gzip:llä.

ZIP – universaali monitaituri

ZIP on ylivoimaisesti maailman yleisin arkistomuoto. Windows (versiosta ME / 2000 lähtien), macOS ja Linux voivat avata ja luoda ZIP-tiedostoja ilman lisäohjelmistoja. Tämä yleinen tuki tekee ZIP-tiedostosta yhteensopivimman vaihtoehdon tiedostojen vaihdossa: jokaisen vastaanottajan pitäisi pystyä avaamaan tiedosto.

ZIP-tiedostojen historia:

ZIP-muodon synty on tiiviisti yhteydessä oikeudenkäyntiin: 1980-luvulla System Enhancement Associatesin (SEA) ARC-muoto oli TÄYSIN standardi tiedostojen pakkaamisessa. Nuori ohjelmoija Phil Katz Milwaukeeista kehitti PKARC:n, joka oli nopeampi ja vakaampi vaihtoehto. SEA haastoi kuitenkin Katzin oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksista, ja Katz hävisi oikeudenkäynnin.

Phil Katz reagoi kehittämällä täysin uuden arkistomuodon: ZIP. Vuoden 1989 alussa Katz julkaisi muodon yhdessä PKZIP-ohjelmiston kanssa. Toisin kuin ARC:n tapauksessa, hän julkaisi kuitenkin koko muodon spesifikaation julkiseksi. Näin kuka tahansa saattoi kehittää ja julkaista ZIP-yhteensopivaa ohjelmistoa.

Tämä avoimuus oli ja on edelleen ratkaiseva tekijä muodon menestykselle: Kun SEA ja ARC-formaatti myöhemmin menettivät merkityksensä, ZIPista tuli muutamassa vuodessa standardi. Phil Katz ehti kuitenkin kokea ZIPin menestyksen vain osittain: hän kuoli jo vuonna 2000 vain 37-vuotiaana. Hänen yrityksensä PKWARE on kuitenkin olemassa edelleen ja ylläpitää ZIP-spesifikaatiota.

ZIP-formaatin tekniset ominaisuudet:

ZIP käyttää oletuksena DEFLATE-algoritmia pakkaukseen. DEFLATE tarjoaa hyvän kompromissin nopeuden ja tiedostokoon välillä. Uudemmat ZIP-versiot tukevat myös tehokkaampia algoritmeja, kuten LZMA tai Zstandard, mutta niiden haittana on, että vanhemmat arkisto-ohjelmat eivät pysty purkamaan näitä tiedostoja.

ZIP pakkaa jokaisen tiedoston erikseen. Tämän etuna on, että jokainen tiedosto voidaan lukea erikseen ilman, että koko arkistoa tarvitsee purkaa. Haittapuolena on kuitenkin se, että samankaltaisten tiedostojen redundanssit säilyvät pakkauksessa. Arkistot voivat siten olla suurempia. ZIP ei siis tue progressiivista pakkausta (kutsutaan myös nimellä Solid Compression).

RAR – klassikko Windowsissa

RAR (Roshal Archive) on ZIP:n jälkeen toiseksi tunnetuin arkistomuoto, ainakin Windows-maailmassa. Se tarjoaa paremman pakkauksen kuin ZIP, mutta koska se on omaformaatti, sitä ei voi avata ilman lisäohjelmistoa.

RAR:n historia

RAR kehitettiin vuonna 1993 venäläisen ohjelmoijan Eugene Roshalin toimesta. Roshal oli tuolloin vain 21-vuotias, eli vielä nuorempi kuin Phil Katz PKZIP:n kehittämisen aikaan. Roshal kehitti ensin DOS-version ja julkaisi vuonna 1995 WinRAR:n Windowsille.

Toisin kuin ZIP, RAR on omaformaatti. Tämä tarkoittaa, että formaatin spesifikaatio ei ole julkinen. Vaikka on olemassa lukuisia ohjelmia, jotka voivat purkaa RAR-tiedostoja (7-ZIP, PeaZip jne.), vain lisensoidut ohjelmat voivat luoda RAR-arkistoja.

Miksi RARista tuli niin suosittu?

RAR levisi 1990- ja 2000-luvuilla erityisesti latauskulttuurissa. Muoto tarjosi kaksi tärkeää ominaisuutta: paremman pakkausasteen kuin ZIP (tärkeää, koska tallennustilaa oli vähän ja internetyhteydet olivat hitaita) ja mahdollisuuden jakaa suuret arkistot useisiin osiin (moniosaiset arkistot). Jälkimmäinen ominaisuus oli kätevä, kun haluttiin jakaa suuria tiedostoja useille levykkeille tai CD-levyille tai kiertää lähetysrajoituksia.

RAR tänään

Nopeampien Internet-yhteyksien ja paremman natiivin ZIP-tuen myötä RAR on menettänyt merkitystään. Yleiseen tiedostojen vaihtoon ZIP on nykyään parempi valinta. RAR-formaatilla on kuitenkin edelleen kannattajansa, ja pelialalla sitä käytetään edelleen mielellään esimerkiksi modeissa.

7z – avoimen lähdekoodin formaatti maksimaalisella pakkauksella

7z on avoimen lähdekoodin ohjelman 7-Zip vakiomuoto ja tarjoaa toisinaan parhaan pakkauksen yleisten arkistomuotojen joukossa. Parempi pakkaus tarkoittaa kuitenkin myös pidempää pakkausaikaa.

7z:n historia

Myös 7-Zip on venäläisen kehittäjän suunnittelema: Igor Pavlov julkaisi 7-Zipin vuonna 1999. Ohjelma ja tiedostomuoto ovat LGPL-lisenssin alaisia ja siten täysin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Pavlov kehitti myös LZMA-algoritmin, joka on 7z:n perusta. Vaikka spesifikaatiot ovat avoimia ja pakkaus on erittäin hyvä, 7z ei ole vielä saavuttanut laajaa suosiota, sillä sen laajalle levittämiselle puuttuu natiivi käyttöjärjestelmätuki.

Milloin 7z on järkevä valinta

7z sopii erinomaisesti varmuuskopioihin ja arkistoihin, joissa tiedostokoko on tärkeämpää kuin yhteensopivuus tiedostojen vaihdossa. Suurten tiedostomäärien pitkäaikaiseen tallentamiseen parempi pakkaus on järkevämpää pitkällä aikavälillä, vaikka alkuperäinen pakkaus kestääkin hieman kauemmin.

tar – arkistojen dinosaurus

tar (Tape Archive, kutsutaan myös tarballiksi) on perinteinen arkistointimuoto Linux- ja Unix-maailmassa. Erityispiirre: tar ei itse pakkaa tiedostoja. Se vain yhdistää useita tiedostoja ja hakemistoja yhdeksi tiedostoksi. Myös ZIP:llä on tämä toiminto, mutta se on poikkeus, kun taas tar:ssa se on vakio.

Tarinan tar

Tar kehitettiin vuonna 1979 Unix 7:ää varten AT&T Bell Labsissa. Nimi "Tape Archive" paljastaa myös sen alkuperäisen käyttötarkoituksen: tiedostojen varmuuskopiointi magneettinauhoille. Muoto on siten yksi vanhimmista edelleen aktiivisesti käytetyistä arkistomuodoista.

Unix-filosofia: "Ohjelman tulee suorittaa yksi tehtävä, ja se hyvin" heijastuu tar-ohjelmassa: se yhdistää tiedostot pakkaamatta niitä. Pakkaamiseen käytetään erillistä ohjelmaa: gzip, bzip2, xz ja viime aikoina myös zstd. Yhdistetyt formaatit ovat sitten nimeltään .tar.gz (tai .tgz), .tar.bz2, .tar.xz tai .tar.zst.

.tar.gz, .tar.xz, .tar.zst – erot

.tar.gz käyttää gzip-pakkausta. gzip on klassinen standardi lähdekoodipaketeille ja se on ollut laajalti käytössä jo 1990-luvulta lähtien. Pakkaus on nopeaa, mutta asetuksista riippuen ei erityisen tehokasta.

.tar.xz käyttää LZMA2-algoritmia (kuten 7z) ja saavuttaa parhaan pakkaussuhteen tar-varianttien joukossa. Pakkaus on kuitenkin huomattavasti hitaampaa. Monet Linux-jakelut käyttävät .tar.xz-tiedostoja pakettivarastoihinsa, koska säästetty kaistanleveys oikeuttaa pidemmän pakkausajan.

.tar.zst käyttää Zstandardia ja tarjoaa erinomaisen kompromissin: pakkaus on lähes yhtä hyvä kuin xz:ssa, mutta huomattavasti nopeampi. Yhä useammat Linux-jakelut ovatkin siirtymässä xz:sta zstd:hen. Arch Linux on käyttänyt Zstandardia paketeissaan vuodesta 2020 lähtien, Fedora vuodesta 2019.

Zstandard: potentiaalia omaava tulokas

Zstandard (zstd) on suhteellisen uusi pakkausalgoritmi. Yann Collet kehitti sen vasta vuosina 2015/2016 Facebookissa (nykyään Meta), mutta se on levinnyt nopeasti. ZStandardin erityispiirre: Zstd ratkaisee ongelman, joka muilla algoritmeilla on, eli nopeuden ja pakkaussuhteen välisen ristiriidan. Perinteisesti on ollut niin, että jos haluat pakata tehokkaasti, joudut odottamaan kauan (kuten xz:n tapauksessa), ja jos haluat nopeuden, tiedostot ovat suurempia (esim. gzip). Zstandard voi rikkoa tämän kaavan: xz:n kanssa vertailukelpoisella pakkausasteella nopeus vastaa suunnilleen gzip:n nopeutta. Näin ollen zstandard yhdistää molempien formaattien edut yhteen.

Levitys

Zstandardin käyttöönotto etenee nopeasti:

Linux-jakelut: Arch Linux siirtyi xz:stä zstd:hen vuonna 2020, Fedora jo vuonna 2019
Windows 11: Lokakuusta 2023 lähtien Windows 11 voi purkaa .tar.zst-tiedostoja ilman lisäohjelmistoja
Selaimet: Chrome (versiosta 123 lähtien maaliskuussa 2024) ja Firefox (versiosta 126 lähtien vuoden 2024 puolivälissä) tukevat zstd-tiedostomuotoa verkkosivuilla.

Loppukäyttäjille zstd ei ole vielä yhtä merkityksellinen kuin .rar tai .zip, mutta palvelin- ja kehittäjäympäristössä standardi on jo vakiintunut.

Mikä muoto mihin tarkoitukseen?

Tiedostojen vaihtoon: ZIP. Kuka tahansa voi avata sen, eikä selityksiä tarvita.
Varmuuskopiointiin ja arkistointiin: 7z tai .tar.zst maksimaaliseen pakkaukseen
Linux-lähdekoodiin ja paketteihin: tar.gz (klassinen), tar.xz (pieni) tai tar.zst (moderni).
RAR-tiedostojen vastaanottamiseen: pura tiedostot 7-Zip-ohjelmalla tai muulla yhteensopivalla ohjelmalla – tai muunna ne heti tässä kätevämpään muotoon.

Lähteet ja lisätietoja

• RFC 8478 – Zstandard Compression (IETF-standardi)
• APPNOTE.TXT – Virallinen ZIP-muodon spesifikaatio (PKWARE)
• 7z-muoto – Virallinen dokumentaatio (7-Zip)
• GNU tar – Virallinen projektisivu
• Zstandard – Virallinen projektisivu (Meta)
• Where Was the Zip File Invented? – Milwaukee Magazine, 2023 (Erittäin mielenkiintoinen artikkeli Phil Katzin ja PKWAREn historiasta)