Kaikista AAC tiedostoista

AAC on lyhenne sanoista Advanced Audio Coding, ja se on ääni-tiedostojen häviöllinen pakkausmenetelmä. Se tarjoaa usein paremman äänenlaadun kuin MP3 samalla bittinopeudella ja on erityisen tehokas alhaisemmilla bittinopeuksilla. Nykyään AAC on standardi Apple-laitteissa, YouTube-videoissa, Nintendo- ja PlayStation-pelikonsoleissa sekä monien suoratoistopalveluiden tarjoajien keskuudessa.

Historia ja kehitys

AAC:n kehitti konsortio, johon kuului tunnettuja yrityksiä, kuten Fraunhofer IIS (MP3:n kehittäjä!), ja Moving Picture Experts Group (MPEG) hyväksyi sen virallisesti standardiksi huhtikuussa 1997. Ensimmäinen kaupallinen käyttö alkoi jo vuonna 1997, kun AT&T avasi digitaalisen musiikkikaupan, jossa myytiin AAC-tiedostoja. Todellinen läpimurto tapahtui kuitenkin vasta vuonna 2003, kun Apple avasi iTunes Storen (nykyisin Apple Music) ja otti siellä käyttöön AAC-musiikkiformaatin.

Tekninen kehitys

Ensimmäisen version jälkeen AAC-standardiin on lisätty useita laajennuksia. Nykyään erotetaan toisistaan:

• AAC-LC (Low Complexity) – yleisimmin käytetty profiili, standardi iTunesissa ja useimmissa suoratoistopalveluissa
• HE-AAC (High Efficiency) – optimoitu alhaisille bittinopeuksille, käyttää Spectral Band Replication (SBR) -tekniikkaa; määritelty vuonna 2003
• HE-AAC v2 – täydentää Parametric Stereoa entistä alhaisemmille bittinopeuksille; määritelty vuosina 2004/2006
• AAC-LD (Low Delay) – reaaliaikaiseen viestintään, kuten VoIP; määritelty vuonna 2000
• xHE-AAC (Extended HE-AAC) – uusin versio, yhdistää puhe- ja musiikkikoodauksen adaptiivista suoratoistoa varten

Patentit ja lisensointi

Toisin kuin MP3, joka on ollut patenttivapaa vuodesta 2017 lähtien, AAC on edelleen patenttisuojattu. Patentinhaltijoita ovat muun muassa Fraunhofer, Dolby, Sony, Philips ja Microsoft. AAC:n viimeiset peruspatentit umpeutuvat todennäköisesti vuonna 2028, mutta laajennusten, kuten HE-AAC:n, patentit ovat voimassa ainakin vuoteen 2031 asti.

AAC vs. MP3

AAC kehitettiin korvaamaan MP3. Teknisesti tämä on onnistunut: AAC käyttää tehokkaampaa pakkausta ja parannettua psykoakustista mallia, joten se pystyy paremmin erottamaan kuultavat ja kuulumattomat äänikomponentit toisistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että AAC voi tuottaa pienempiä tiedostoja samalla laadulla tai parempaa laatua samalla tiedostokoolla. AAC ei kuitenkaan onnistunut syrjäyttämään MP3:ta, sillä MP3:n etumatka oli liian suuri ja tekniset erot liian pienet. Siksi molemmat formaatit ovat nykyään rinnakkain käytössä, kumpikin omine etuineen.

Lähteet

• Wikipedia: Advanced Audio Coding
• Fraunhofer IIS: MP3 ja AAC selitettynä (PDF)